Opiskelu

AVO  http://www.mol.fi/avo/ on ammatinvalintaohjelma. Se on tarkoitettu erityisesti sinulle joka pohdit ammatti- ja  koulutusvalintojasi peruskoulun tai lukion pohjalta. AVO auttaa sinua löytämään tarvittavia  tietoja ja pohtimaan ratkaisujasi.

http://ammatinvalinta.fi/

Esiasteen ja perusasteen koulutus

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Sitä ennen hän voi osallistua vuoden ajan kuusivuotiaille tarkoitettuun vapaaehtoiseen esiopetukseen. Esiopetus toteutetaan enimmäkseen osana  päivähoitojärjestelmää, mutta myös peruskoulu voi tarjota esiopetusta kuusivuotiaille lapsille.

Perusopetus  kestää yhdeksän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen tai viimeistään silloin, kun oppivelvollisuuden alkamisesta on tullut kuluneeksi kymmenen vuotta.

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukiokoulutus ja ammatillisiin perustutkintoihin johtava koulutus. Toisen asteen koulutukseen hakeudutaan yleensä suoraan peruskoulun jälkeen. Hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta.

Lukiokoulutus rakentuu peruskoulun oppimäärälle. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Lukio-opintoja esitellään tämän oppaan luvussa ”Lukiokoulutus”.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenne on uudistunut asteittain vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2001 on toisen asteen ammatilliset tutkinnot uudistettu. Uudet tutkinnot ovat kaikki kolmivuotisia (120 opintoviikkoa) sisältäen työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Ammatilliset perustutkinnot rakentuvat peruskoulun oppimäärälle, mutta myös lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat hakeutua opiskelemaan peruskoulupohjalta opiskeleville tarkoitettuja ammatillisia perustutkintoja ns. ylioppilaiden kiintiöpaikoilla. Tutkinnon voi suorittaa paitsi oppilaitoksissa tapahtuvana koulutuksena, näyttötutkintoina sekä oppisopimuskoulutuksena. Eri koulutusalojen perustutkinnot esitellään tarkemmin tässä oppaassa luvussa
”Ammatillinen koulutus” kyseisten koulutusalojen esittelyn yhteydessä.

Korkea-asteen koulutus

Korkea-asteen koulutukseen kuuluvat ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus.

Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 140-180 opintoviikkoa (3,5 – 4,5 vuotta) ja ne rakentuvat lukion oppimäärälle/ylioppilastutkinnolle tai toisen asteen ammatilliselle perustutkinnolle. Ammattikorkeakoulu on osa korkeakoulusektoria tiede- ja taidekorkeakoulujen ohella. Ammattikorkeakoulukoulutukseen haetaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta. Ammattikorkeakoulut ja niiden koulutusohjelmat esitellään julkaisussa ”Ammattikorkeakoulut Yrkeshögskolorna”.

Yliopistoissa voi suorittaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon. Koulutus rakentuu lukion
oppimäärälle/ylioppilastutkinnolle, opistoasteen tai korkea-asteen ammatilliselle tutkinnolle tai
ammattikorkeakoulututkinnolle. 1.8.1998 lähtien 3-vuotiset toisen asteen ammatilliset tutkinnot ovat antaneet myös yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Yliopistokoulutus esitellään Yliopisto-opinnot -oppaassa.

Lisätietoja korkea-asteen tutkintojen hakujärjestelmästä saa Ammattikorkeakoulut Yrkeshögskolorna –oppaasta sekä Yliopistojen valintaopas – Universitetens urval -oppaasta.

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja missä vaiheessa elämää hyvänsä. Aikuiskoulutusta järjestetään nuorten koulutusjärjestelmään kuuluvissa oppilaitoksissa,  yksinomaa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta tarjoavissa yrityksissä sekä työpaikoilla (henkilöstökoulutus). Myös yliopistot järjestävät aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista koulutusta.

Ammatillinen aikuiskoulutus jakaantuu ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Koulutus voi toisaalta olla tutkintoon johtavaa tai tutkintoon johtamatonta koulutusta. Peruskoulutus on tutkintoon johtavaa. Lisäkoulutus taas voi olla kumpaa tahansa. Tutkintoon johtavaa koulutusta säädellään valtakunnallisesti. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan ammattitaito, työkokemus ja aikaisempi koulutus.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu eri alojen ammattilaisille, jotka haluavat osoittaa käytännön ammattitaitonsa ja pätevyytensä. Tutkinnot suoritetaan näyttökokein eli ammattitaito arvioidaan erillisissä koetilaisuuksissa. Aikuiskoulutusta esitellään Aikuiskoulutusoppaassa.

Mainokset